Answer
Firikuweensiin uumamaa $f_n$ kan birraa dalgee, dadhabbiin reezonaansiitiin dhufu akka hin uumamneef dabarsoo konkolaataa saffisa guddaa qabu keessatti murteessaadha. Firikuweensiin bu’uuraa $f_n = \frac{1}{2 \pi} \sqrt{\frac{K g}{W}}$ tiin kennama, bakka $K$ saffisa birraa, $g$ dhaabbataa harkisaa, fi $W$ ulfaatina birraa ti. Burqaawwan dalgee burqaawwan kooyilii aadaa caalaa ulfaatina baay’ee gadi aanaa waan qabaniif, firikuweensii uumamaa isaanii baay’ee ol’aanaa waan ta’eef, yeroo baay’ee qabxii reezonaansii daangaa hojii maashinariitiin ala sochoosu. Haa ta’u malee, burqaawwan garagalcha hedduu qabaniif, garagalchi dhuunfaa haala raafama naannoo agarsiisuu danda’a. Injiinarroonni Xiinxala Elementii Xumuraa (FEA) fayyadamuun firikuweensii kaka’umsaa sirnichaa haarmonikii jalqabaa ykn lammaffaa birraa wajjin akka wal hin simne mirkaneessa, kunis osoo akkas ta’ee ‘utaalcha dalgee’ fi yeroo malee kufaatii fida.
